Ikkunat kannattaa vaihtaa, kun niissä ilmenee selkeitä vaurioita kuten lahovaurioita, tiivisteiden pettämistä tai vedon tunnetta, eikä korjaaminen ole enää taloudellisesti tai teknisesti järkevää. Puuikkunoiden elinikä vaihtelee huomattavasti sen mukaan, kuinka hyvin niitä on huollettu vuosien varrella. Alla käymme läpi tärkeimmät kysymykset, jotka auttavat tekemään oikean päätöksen.
Mitkä merkit kertovat, että ikkunat ovat elinkaarensa päässä?
Ikkunat ovat elinkaarensa päässä, kun ikkunapuitteet lahoavat, tiivisteet eivät enää pidä, lasit huurtuvat sisäpuolelta tai vedon tunne on jatkuvaa huolimatta tiivistyksistä. Nämä merkit kertovat, että rakenne on heikentynyt niin, ettei korjaaminen enää tuota kestävää tulosta.
Käytännössä kannattaa tarkistaa ikkunat huolellisesti ainakin kerran vuodessa. Selkeimpiä varoitusmerkkejä ovat:
- Lahovauriot ikkunapuitteessa tai karmissa, erityisesti alaosissa ja nurkissa
- Vedon tunne ikkunan läheisyydessä kylmällä säällä
- Huurtuminen tai kondensaatio lasilevyjen välissä, mikä viittaa eristyslasirakenteen pettämiseen
- Maalin hilseily ja pinnan vaurioituminen, joka toistuu lyhyin väliajoin huolimatta pintakäsittelystä
- Ikkunan vaikea avaaminen tai sulkeminen, mikä voi johtua puitteen vääntymisestä tai lahoamisesta
Yksittäinen merkki ei välttämättä tarkoita, että kaikki ikkunat täytyy vaihtaa kerralla. Arvorakennuksissa ja suojelluissa kohteissa on usein viisaampaa arvioida jokainen ikkuna erikseen ennen laajempia päätöksiä.
Kuinka kauan puuikkunat kestävät ennen vaihtoa?
Hyvin huollettu puuikkuna kestää tyypillisesti 40–80 vuotta, joissakin tapauksissa jopa pidempään. Kesto riippuu ennen kaikkea säännöllisestä pintakäsittelystä, tiivisteiden uusimisesta ja siitä, onko ikkuna alun perin valmistettu laadukkaasta puumateriaalista.
Perinteiset, käsityönä valmistetut laadukkaat puuikkunat ja niiden valmistus ovat usein kestäneet vuosikymmeniä paremmin kuin teollisesti tuotetut vastineensa, koska niissä on käytetty tiheäsyistä ja huolellisesti valittua puumateriaalia. Sydänpuun ikkunat valmistetaan juuri tämän perinteen mukaisesti yhdistämällä suomalaisen rakentamisen perinteet ja nykyaikainen tekniikka.
Ikkunoiden käyttöikään vaikuttavat erityisesti:
- Pintakäsittelyn toistaminen 5–10 vuoden välein
- Tiivisteiden kunto ja niiden oikea-aikainen uusiminen
- Rakennuksen sijainti ja säärasitus, kuten kosteus, aurinko ja pakkanen
- Ikkunan alkuperäinen valmistusmateriaali ja työn laatu
Kannattaako ikkunat korjata vai vaihtaa kokonaan?
Ikkunat kannattaa korjata, kun vaurio on paikallinen eikä koske koko rakennetta. Kokonaan vaihtaminen on järkevämpää silloin, kun lahovauriot ovat laajoja, ikkunan rakenne on menettänyt kantavuutensa tai energiatehokkuus on heikentynyt merkittävästi.
Korjaaminen on usein parempi vaihtoehto erityisesti historiallisissa rakennuksissa, joissa alkuperäiset ikkunat ovat osa rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa. Hyvin tehty korjaus voi pidentää ikkunan käyttöikää vuosikymmenillä.
Milloin korjaaminen kannattaa
Korjaaminen on perusteltua, kun ikkunapuite on muuten ehjä mutta yksittäisessä kohdassa on lahovaurio, tiivisteet ovat kuluneet tai pintakäsittely on rapautunut. Näissä tapauksissa huoltokorjaus on sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta järkevää.
Milloin vaihto on parempi ratkaisu
Vaihto on perusteltu silloin, kun lahovaurio ulottuu koko puitteen läpi, ikkuna ei enää tiivisty kunnolla useista korjausyrityksistä huolimatta tai kun ikkuna on rakenteeltaan niin heikentynyt, ettei se enää täytä turvallisuusvaatimuksia. Arvorakennuksissa vaihto tehdään aina niin, että uusi ikkuna vastaa alkuperäistä mallia mahdollisimman tarkasti.
Miten ikkunaremontti vaikuttaa suojeltuun rakennukseen?
Suojellussa rakennuksessa ikkunaremontti edellyttää aina viranomaisyhteistyötä, ja muutokset on tehtävä rakennuksen alkuperäistä tyyliä kunnioittaen. Ikkunat ja ovet ovat keskeinen osa rakennuksen kulttuurihistoriallista ilmettä, joten niiden tulee vastata muodoltaan, heloitukseltaan ja pintakäsittelyltään alkuperäistä aikakautta.
Suojelukohteissa Museovirasto tai paikallinen rakennusvalvonta määrittelee, millaisia muutoksia on luvallista tehdä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että uusien ikkunoiden on oltava yksilöllisiä puuikkunoita, jotka on suunniteltu ja valmistettu juuri kyseisen rakennuksen arkkitehtuurin ja aikakauden mukaan.
Me Sydänpuulla olemme erikoistuneet juuri tähän vaativaan työhön. Toimimme yhteistyössä arkkitehtien ja tilaajien kanssa jo suunnitteluvaiheessa, jotta jokainen ikkuna vastaa kohteen historiallisia vaatimuksia niin muodon, materiaalin kuin pintakäsittelynkin osalta. Tämä puusepäntaito ja huolellinen suunnittelu ovat edellytys sille, että lopputulos on sekä viranomaiskelpoinen että rakennuksen arvolle sopiva.
Mikä on paras ajankohta ikkunoiden vaihtamiselle?
Paras ajankohta ikkunoiden vaihtamiselle on kevät tai alkusyksy, kun lämpötila on tasainen eikä pakkanen tai kova helle haittaa asennustyötä tai pintakäsittelyn kuivumista. Käytännön syistä myös suunnittelu ja tilaaminen kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen asennusta.
Mittatilaustyönä valmistettavat sisään avautuvat ikkunat ja muut yksilölliset puuikkunat vaativat suunnittelu- ja valmistusaikaa, joten tilauksen tekeminen talvella tai varhain keväällä varmistaa, että ikkunat ovat valmiina kesäkuukausien asennusikkunaan.
Ajankohdan valinnassa kannattaa huomioida myös seuraavat seikat:
- Kevät (huhtikuu–toukokuu): Hyvä aika asennukselle, sillä kosteus on tasainen ja pintakäsittely kuivuu hyvin
- Kesä: Toimii asennukseen, mutta kuumuus voi haitata tiettyjen pintakäsittelyaineiden levittämistä
- Alkusyksy (elokuu–syyskuu): Toinen suositeltu aika, ennen kuin syyssateet ja kylmyys alkavat
- Talvi: Ei suositella asennusajankohdaksi, sillä pakkanen vaikeuttaa tiivistämistä ja pintakäsittelyä
Suojelluissa rakennuksissa ja laajemmissa ikkunaremonttikokonaisuuksissa kannattaa aloittaa suunnittelu jo vuotta ennen asennusta, jotta viranomaisyhteistyöhön ja mittatilausvalmistukseen jää riittävästi aikaa. Ota yhteyttä ja kysy lisää ikkunaremontin suunnittelusta.
